Tutkinnonuudistuksen arviointikohteet
Tutkinnonuudistuksen arviointi kohdistuu kolmeen pääteemaan ja niiden osateemoihin:
1. Tutkintorakenteen toimivuus
- alemman ja ylemmän yliopistotutkinnon asema erillisinä tutkintoina, mukaanlukien maisteriohjelmat1
- ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon asema
- tutkintorakenteen luomat mahdollisuudet ja esteet opiskelijoiden valmistumiselle määräajassa
- tutkintorakenteen selkeys
- tutkintojen muutos (pakollisuuden ja valinnaisuuden osuus ja monialaisuus)
- alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyön rooli tutkintorakenteessa
- tutkinnonuudistukseen liitetyt korkeakoulukohtaiset tavoitteet
- tutkinnonuudistuksen kansallisten tavoitteiden seuranta ja raportointi korkeakoulutasolla
2. Liikkuvuus
Kotimainen liikkuvuus
- siirtyminen alemmasta ylempään tutkintoon
- liikkuvuus korkeakoulusektorin ja alojen sisällä ja korkeakoulusektorien välillä
- tutkintorakenteen luomat mahdollisuudet ja esteet kotimaiselle liikkuvuudelle
Kansainvälinen liikkuvuus2
- kansainvälisen liikkuvuuden määrällinen kehitys tutkinnonuudistuksen jälkeen
- tutkintorakenteen luomat mahdollisuudet ja esteet kansainväliselle liikkuvuudelle
- tutkinnonuudistuksen vaikutukset suomalaisten ja kansainvälisten korkeakoulujen väliseen liikkuvuusyhteistyöhön
3. Tutkintojen tuottama osaaminen ja suhde työelämään
Koulutuksen suunnittelu
- osaamistavoitteiden ja työllistymisen huomiointi opetussuunnitelmatyössä
- opintojen mitoituksen toimivuus
- tutkintojen sisällöllinen muutos (alakohtainen yhtenäistyminen, profiloituminen)
Koulutuksen toteutus
- opiskelijoiden opinto- ja urasuunnittelun tukeminen (kaksiportaisen tutkintorakenteen hyödyntäminen, joustavat opintopolut, HOPS)
- työelämäyhteistyö ja kumppanuudet tutkintokoulutuksen toteutuksessa (mm. harjoittelu, projektit, opinnäytetyöt)
Koulutuksen arviointi
- tutkintojen kuormittavuuden seuranta ja opiskelijoiden ajankäytön seuranta
- tutkintojen laadun ja tutkintojen tuottaman osaamisen seuranta ja hyödyntäminen koulutuksen kehittämisessä.
1 Tässä arvioinnissa yliopistojen maisteriohjelmilla tarkoitetaan asetuksessa 1359/2006 mainittuja opetusministeriön hyväksymiä ja muita maisteriohjelmia. Maisteriohjelmaksi nimitetään ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa, alempaan korkeakoulututkintoon tai sitä tasoltaan vastaavaan koulutukseen pohjautuvaa koulutusta, joka järjestetään koulutusohjelmana, johon on erillinen valinta.
2 Kansainvälisellä liikkuvuudella tarkoitetaan KOTA- ja AMKOTA-tietokantamääritelmien mukaisesti kotimaisten ja ulkomaisten opiskelijoiden liikkuvuutta tutkintojen sisällä ja välillä. Kansainvälinen liikkuvuus kattaa Suomesta ulkomaille lähteneet ja Suomeen saapuvat vaihto-opiskelijat esimerkiksi EU-, Nordplus- ja kahdenvälisten ohjelmien puitteissa että ns. free movereina lähteneet. Kansainvälinen liikkuvuus kattaa kansainvälisen harjoittelun silloin, kun se sisältyy tutkintoon. Liikkuvuus kattaa tässä sekä lyhyet, yhden viikon-alle kolmen kuukauden vaihdot että pitkät, yli kolme kuukautta kestävät vaihdot.